Ensimmisenä retkipäivänä saimme pidettyä Teemun kanssa Sarin sängyssä puoli kymmeneen saakka. Rauhallisten aamutoimien ajan odottelimme pakkasen laskemista. Puolilta päivin parkkeerasimme Opelin Pyhän Laurin kappelin pihalle haukun säestyksellä ja kaivelimme lumikengät, sauvat, kamerat ja eväät autosta.

Kiipesimme Kuertunturin huipulle valmista lumikenkäuraa pitkin. Lämminhän siinä tuli Annelle ja Sarille, vaikka mietiskelimme kovasti sopivaa vaatetusta ennen lähtöä. Aina vaan tahtoo ylämäkeä kivutessa reppu selässä tulla hiki.

Sää ei olisi voinut olla parempi: aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja pakkasta oli tunturissa kymmenisen astetta. Tuulestakaan emme joutuneet kärsimään.

Selvisimme yhdellä kaakaotauolla ja valokuvia otimme useampaan otteseen. Aurinko, lumi ja hienot maisemat tekivät tepposen, ja Teemussa heräsi sisäinen Tarzan. Siitä enemmän seuraavassa blogikirjoituksessa.

Alamäkiosuuden kuljimme omia polkuja pitkin. Kenkäilymatkaa tuli seitsemisen kilometriä ja aikaa meni kolmisen tuntia. Iltaan saakka koirat - Vega, Cindy, Vinka ja Eve - ovat olleet erittäin rauhallisia, toisin kuin aamulla puoli kahdeksasta alkaen. Jospa ne malttaisivat huomenaamuna nukkua niin pitkään kuin mekin. Illan pimetessä Sarin lauma käväisi vielä pienellä kenkelenkillä otsalampun valossa ja löysi vielä tiensä takaisin "omaan" pihaan...

Tässä vielä kuvapläjäys tältä päivältä tunturista